perjantai 28. maaliskuuta 2014

Pennut 8-viikkoisia

HEI HULINAA!!!!

Kyllä meillä vauhtia riittää, siitä pitävät huolen vielä pienen hetken nämä kaksi ihanaa poikavillaa, Nalle ja Nemo. He ovat niin vastustamaton ja erottamaton parivaljakko, että enpä olisi uskonut. He syövät yhdessä, he leikkivät yhdessä, he tappelevat yhdessä ja he myös nukkuvat yhdessä. Monessa asiassa ja hetkessä pikkuriikkinen Alisa on ihan omissa oloissaan yksin, yleensä myös nukkuessaan. Tosin kyllä hän poikien seurassakin viihtyy- antamalla heille satikutia :D Alisa onkin oikea pikkuinen pippuri! Luonnetta löytyy pienestä koosta huolimatta hyvinkin runsaasti ;)









Eilen oli yksi suuri päivä pentujen elämässä, he kävivät ensimmäistä kertaa eläinlääkärissä. Käsittelyihin jo tottuneina, ei kukaan pennuista jännittänyt taikka pelännyt lääkärisedän käsissä. Ainoastaan sirutus ja rokotus kirpaisivat, niiden jälkeen piti hieman itkeä.

Kaikki pennut saivat terveen paperit! Ja taas kerran tämän mamman on syytä olla onnellinen :)

Pennut on nyt myös rekisteröity ja heillä on viralliset nimet. Nimet juontavat taustansa hyvin historialliseen ja myrskyiseen yöhön, jolloin Wilma synnytti nämä kolme ihanaa murusta. Kaikki rekisteröitiin Kertunhovin kenneliin A-alkusina :)

A-poika eli Nalle, sai viralliseksi nimekseen Angelo of Nightstorm.






B-poika eli Nemo, sai viralliseksi nimekseen Amigo of Nightsky.





C-tyttö eli Alisa (Nelli) sai viralliseksi nimekseen Angel of Moonlight.








Tässäpä pienet ja vilkkaat pojat naamantrimmausoperaatiossa. Aluksi kaikki sujui hienosti ja olinkin ylpeä heidän reippaudestaan.... Kunnes koitti se päivä kun trimmaaminen ei enää pienestä nokinenästä tuntunutkaan kivalle! Kamalaa rimpuilemista ja huutamista, raapimista ja kiljumista. HUH sanon minä. Luonnetta löytyy eikä temperamentin puutteesta ole puhettakaan. Eipä trimmaamisesta tule mitään ilman tehokeinoja ;) Pyyhkeeseen käärittynä nassun trimmaus sujui hienosti. Hauskat pienet otukset!

Ensin oli Nallen vuoro





ja sitten Nemon vuoro



Pennut ovat kasvaneet hyvin, jokainen omalla "käyrällään". Yhden kilon rajakin on jo ylitetty, Nallen paino pomppasi kiloon juuri ennen 8-viikon ikää. Alisa on jäänyt pieneksi todella pieneksi. Mielenkiinnolla seuraan minkäkokoinen hänestä kasvaa :)

*Nalle 127g -> 1047g
*Nemo 111g -> 935g
*Alisa 106g ->645g

Wilma imettää vielä satunnaisesti. Maitoa tulee niin että maitobaari meinaa täyttyä hieman liikaakin, mutta näiden pienten nokinenien terävät naskalit taitavat olla liikaa mamadogille. Hän imettää pienen hetken, päästää kiljaisun ja juoksee karkuun. Wilma leikittää ja ärisee lempeästi pennuilleen. Pennut vuorostaan repivät ja raastavat mamansa turkin ihan riekaleiksi, roikkuvat ja purevat korvia, kiskovat hännästä... Reilua!?! Eikä mamadog siltikään ärähdä kunnolla... Lempeä äiti, niin sydämmellinen ja ihana! Toki osaavat pennut olla mamaansa kohtaan myös helliä, nuolevat ja pusuttelevat mamansa nassun ihan märäksi sekä hakevat turvaa kainalosta. Voi kumpa tämä pentuaika kestäisi hieman pidempään....

 

Taas on perjantai ja aika toivottaa teille lukijoillemme oikein aurinkoista ja rentouttavaa viikonloppua. Nauttikaa auringosta ja ulkoilkaa. Ensi viikolla voi taas sataa tuprauttaa lunta... Sunnuntaina lenkkeillään yhdessä Riippusilloilla, tulkaa tekin, nähdään Wareenalla kello 12.
 





torstai 27. maaliskuuta 2014

Mamadog 4-vuotta, Onnea Wilma!

ONNEA MEIDÄN OMALLE MAMADOGILLE!!!

Eilen unohtui onnitella Wilmaa, tämä pentuhössötys ja muu kiire menee niin "päähän", että unohtuu kaikki oleellinen. Mutta eikös se sananlaskukin mene, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan ;)

Eli koko Kertunhovin poppoo yhtyy laulun sanoihin:

...Paljon Onnea vaan,
Paljon Onnea vaan,
Paljon Onnea Wilma,
Paljon Onnea vaan...



maanantai 24. maaliskuuta 2014

Villakuulumisia viikon varrelta

...SÄPINÄÄ, SÄPINÄÄ...

Mistä on pienet villat tehty:
**pieniä tassuja,
pulleita massuja,
ihania pieniä murusia,
isoja aarteita,
kullannuppuja,
kaikki meidän lutusia**


Aika menee nopeasti, aivan liian nopeasti. Pennut täyttävät ylihuomenna 8 viikkoa ja vielä pieni hetki ja pojat muuttavat uuteen kotiinsa. Ihana saada luovuttaa heidät lähelle, rakastavaan ja huolehtivaan perheeseen. Pennut ovat nyt saaneet tutustua uuteen mamiinsa ja iskäänsä usemman kerran, joten heidät on helppo luovuttaa tutuiksi tulleille ihmisille. Tai no, helppo ja helppo, voi kun olisikin mahdollista pitää heidät kaikki itsellään....

Mutta sitä ennen, vielä fiilistellään hetki heidän kanssaan, pusutellaan ja halitaan, opetetaan ja kehutaan.
Tässä taas isohko kuvakooste eri tilanteista viikon varrelta.

Aloitetaan kuitenkin isommista villoista eli "tädeistä", jotta emme ihan unohda heidän olemassaoloaan ;)

Helmin pesupäivä oli viikonloppuna, kiitos Niksulle avusta, minun oli todella helppo föönata hänet kuivaksi kun pesu oli suoritettu huolellisesti. Ja jälleen syntymäpäiväksi saamani jalallinen punkka oli enemmän kuin tarpeellinen!




Ja sitten föönattu kaunis valkoinen villa, meidän Helmi :) 
Ihana nähdä tämä hulmu Helmi-Orvokki puhtaana, korvat ja päätukka laitettuna kiinni. Hän tykkää remuta ja resuta tukka silmillä, olla ihan Hermanni....




Sillä välin kun Helmi oli kylvyssä, päivysti Lilla "piilossa" jakkaran alla... Reppana, ei taida kylpy olla tämän mustalampaan suosikkijuttuja....


Kylpyvuoronsa päätteeksi myös tämä mustalammas on kaunis prinsessa. Karvaa on PALJON, ihan liian paljon, siitä olemmekin joka paikassa kuulleet. Mutta miksi ei oltaisi onnellisia villasta, jolla on karvaa vaikka muille jakaa :D Aina puhumme vain koirista kun heillä ei ole tarpeeksi karvaa... HIH!!!
Me odottelemme ja kasvatamme turkkia rauhassa vielä tovin, nimittäin saamme Hennan trimmaamaan Lillaa viikon päästä.

Lilla, "the Karvakasa"

...Tässäpä Peppi pitkätossu,
 la hopsala heissala hopsansaa...



Ja sitten pentuhuumaan, nämä ihanat pienet valkoiset palleroiset, meidän pienet aarteet. He ovat saaneet viimeisen viikon aikana todella paljon rapsutuksia, moni vieras on päässyt heitä katsomaan. Jokainen vuorollaan on ollut onnellinen heidät nähtyään ja  olen edelleen sitä mieltä, että tämä on parasta terapiaa mitä ihmismieleen voidaan antaa, pienet pennut. Heidän iloista asennettaan elämään, uskallausta ja reippautta voidaan vain ihastella. Jokainen, joka meillä on käynyt, on lähtiessään ollut hymyssä suin. Päivänpaisteita nämä pienet aarteet ovat. Meillä ei tarvitse katsoa telkkaria tai kuunnella radiota, tämän hetken me käytämme tehokkaasti näihin pieniin villoihin ja heidän kehittymisen seuraamiseen.

Pikku Alisa ja toinen pojista



Mamadog ja pikkuinen



Tutustumista eri tiloihin,
 mitä isot edellä sitä pienet perässä



Pikku-Alisa tutustuu myös yläkertaan



Pojat, Nalle ja Nemo nauttivat olostansa.
Aurinko paistoi yläkertaan todella lämpimästi 
ja oi autuutta, kyllä pojat nauttivat








Näihin helliin tunnelmiin, 
isännän ja Wilman pusutteluhin on hyvä lopettaa tämän kertainen postaus.


Smuiks kaikille :)